REISSUJUTTUJA

Three Weeks later

Huhhuh, miten upea fiilis! Reissusta on nyt tosiaan kolme ensimmäistä viikkoa takana. Yritän tiivistää matkan ajatukset ja kuvaukset kolmeen eri osaan eli kolmeen maahan, joissa olemme ehtineet köydä: Vietnam, Kambodza ja Thaimaa. Työt loppuivat juuuri sopivasti viikkoa ennen matkan alkua ja minulla oli hyvin aikaa nähdä kavereita ja valmistautua reissua varten. Fiilikset ennen matkaa olivat jokseenkin sekavat, mutta kuitenkin erittäin hyvät. Minulla ei varsinaisesti ollut muita odotuksia matkalta, kuin uudet kokemukset ja erittäin suuri määrä lämpöä ja aurinkoa. Joten mennäänpäs suoraan asiaan ja ensimmäiseen kohteeseen:

 

 

Vietnam

Ho Chi Minh City

Lennettiin Henkan kanssa 29.1. ensimmäiseen kohteeseemme eli Ho Chi Minh Cityyn. Kommunistijohtajan Ho Chi Minhin mukaan uudelleennimetty kaupunki tunnetaan myös Saigonina – kaupungista käytetään yleisesti myös lyhennettä HCMC. HCMC on Vietnamin suurin kaupunki ja sijaitsee maan eteläosassa.

 

Lentomme oli Moskovan kautta ja kokonaisiudessaan kesto oli noin 13 tuntia.
Astuessamme ulos lentokentän ovista vastassamme oli Suomen väkiluvun verran porukkaa. Puserrettuamme tungoksen läpi, pääsimme kuitenkin Uberimme kyytiin ja matka jatkui kohti district 1:a ja varaamaamme airbnb- asuntoa.

 

Saimme hyvin käännettyä rytmit heti ensimmäisenä päivänä ja suuntasimme seuraavana aamuna Vietnamin sotaa käsittelevään museoon, jota oli netissäkin hehkutettu parhaimmaksi nähtävyydeksi HCMC:ssä. Ja KYLLÄ, museo on ehdottomasti paikka, johon Saigoniin matkaavan on pistäydyttävä. Raaka, kaunistelematon kuvamateriaali ei voi muuta kuin herättää tunteita. Voin sanoa, että yksi koko matkamme kohokohtia.

 

Olimme lukeneet, että Ho Chi Minh Cityn liikenne ei ole vain ruuhainen- se on kaoottinen. Tosin meidän vierailumme ajoittui Kiinalaisen uudenvuoden tienoille, joten liikenne oli jopa yllättävänkin rauhallinen. Siitä huolimatta saimme ensimmäiset maistiaiset Aasialaisista ajotyyleistä: hallittu kaaos ja yhden skootterin kyydissä parhaimmillaan koko perhe!
HCMC: ssä olimme kaksi yötä ja kaupungissa käppäilyn jälkeen halusimme seuraavaksi siirtyä siihen ympäristöön, minkä takia olimme Kaakkois-Aasiaan lähteneetkin eli biitsille.

 

 

Phu Quoc

Lento Saigonista Phu Quokin saarelle kesti noin tunnin verran. Olimme lukeneet, että Phu Quoc oli Vietnamin parhaita paikkoja, jos kaipasi todellista rantaparatiisia. Kaakkois-Aasialaiselle tyylille uskollisesti lento oli tunnin verran myöhässä ja lentoajan informaatio jokseenkin sekavaa, mutta perille päästiin. Ensimmäiset neljä yötä olimme hostellissa, josta otimme yksityishuoneen. Huonounisena ja meteliin helposti heräävänä minua kuitenkin häiritsi viereisen vessan ovien kolina ja hostellin asukkaiden surkeaakin pahemmat karaoke-esitykset yläkerrassa. Olimme hostellissa kuitenkin neljä yötä, jonka jälkeen vaihdoimme airbnb- asuntoon, jossa sain nukuttua hieman paremmin koko yön kiljuvasta kukosta huolimatta.

 

Phu Quocilla pari ensimmäistä päivää oli pilvisiä, joten keksimme auringonpalvomisen sijaan muuta tekemistä. Otimme taksin pippuri- ja mehiläisfarmeille saaren keskiosaan, jotka osoittautuivat erittäin positiivisiksi kokemuksiksi. Erityisesti mehiläisfarmi oli yksi koko matkamme parhaista kokemuksista. Suosittelen!

 

Otimme hostellin kautta myös snorklaus- ja saariretken, joka osoittautui myös todella hyväksi korkeasta hinnasta huolimatta: turkoosia vettä ja aurinkoa niin paljon, että vaaleat suomi-ihomme saivat kauniin kirkkaanpunaisen värin kantaakseen. Kirkkaissa vesissä snorklailu oli ihanaa ja antoi esimakua minulle sukeltamisesta ja hengittämisestä veden alla, sillä olin kovasti sitä halunnut reissun aikana koittaa. Sukeltamista ei tosin ole vielä tapahtunut, mutta ehkä uskaltauduin vielä!

 

Valitettavasti me molemmat saimme Vietnamissa vatsataudit, joten pari päivää meni molemmillla vessan ja vuoteen omina. Vietnamissa olimme yhteensä noin viikon verran, jonka jälkeen olimme valmiita siirtymään seuraavaan kohteeseen.

 

Ajatukset maasta oli sekä hyviä, että huonoja: sää olisi voinut olla parempi ja ruoka oli todellinen pettymys, sillä ne olivat mauttomia ka mitäänsanomattomia. Saimme kuitenkin nautittua ensimmäiset auringonpaistattelut ja meriuimiset, joiden takia olimme reissuun lähteneetkin.

 

Henkalla oli koko Aasian reissuun varattu aikaa vain kolme viikkoa, joten viikon jälkeen oli aika vaihtaa maata, jotta näkisimme muitakin maita.

 

Voisin ehkä palata joskus Vietnamiin uudelleen, vaikka minulla jäikin maasta hieman negatiiviset muistikuvat loputtoman roskaisuuden, ruuan ja paikallisten englannin taidottomuuden takia. Näimme tosin vain kaksi paikkaa Vietnamista, joten todellista kuvaa maasta ei varmasti ehtinytkään muodostua. Viikossa tuskin ehtiikään paneutua mihinkään maahan kovin syvästi.

Leave a Reply

Your email address will not be published.